12. lokakuuta 2014

Kampoihin syksylle




Onneksi on vielä sula maa ja värikäs ruska. Talven ensimmäinen vaihe, pimeys ja vaihtelu loskan ja pakkaskelin välillä, kuitenkin väijyy jo ihan nurkan takana. Olen jo vuosia sitten tiedostanut, että poden jonkinasteista kaamosmasennusta. Nyt olenkin oikein miettinyt, miten laittaisi kampoihin sille.






Ensimmäinen askel oli ilmoittautuminen paritanssikursseille. Siellä opettelemme puolison kanssa vakiotansseja viikottain, Haaveeni olisi alkaa harrastaa lavatansseja ensi kesänä esim. Haikan lavalla omalla kylällä, eikä kaukana ole Rönni Eräjärvellä tai Tanssikrouvi Häijäässä. Niin, ja Nurmen lava Lempäälässä!! Paritanssi on hyvä harrastus ja käy todellakin kuntoilusta. Lienee yksi parhaista harrastuksista, joita pariskunta voi tehdä yhdessä. Voi, kun nuorisokin innostuisi opettelemaan paritansseja :)

Sitten, monen vuoden pohtimisen jälkeen, palasin kirkkokuoroon. Kolmannen kerran. Ensimmäisen kerran liityin kyseiseen kuoroon ollessani 16 v ja harjoituksiin kuljin isän ja äidin kanssa. Harjoitukset pidettiin tuolloin Pirkkalan vanhassa kirkossa. Sitten tuli kai kiireitä elämään. Palasin kuoroon joskus 90-luvun puolivälissä ja silloin viihdyin muutaman vuoden. Tuona aikana Pirkkalaan rakennettiin uusi kirkko, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Mutta siitä lisää ja kunnon kuvat myöhemmin. Tämä kuva on otettu kännykän kameralla ensimmäisten harjoitusten iltana. Istuin pysäköintipaikalla ja voi, kun minua jännitti mennä!





Olen hankkinut kaksi harrastusta! Minä, jolla ei ole vuosiin ollut yhtäkään kunnollista sellaista. 

Reissut piristävät myös, oltiin viikko sitten tyttöjen reissulla laivalla. Ihana irtiotto, kiireetöntä jutustelua, hyvää ruokaa ja musiikkia. Rentoutumista. Ja tietenkin hiukan ostoksia. Kiitos Meikku ja Minna <3

Lisäksi olen haalinut kulttuurielämyksiä syksyn pimeneviä iltoja piristämään. Tuntuu mukavalta, kun on jotakin, mitä odottaa. Ensimmäinen etappi on n. kuukauden päästä Tampereen Työväenteatterissa musikaali Evita. Seuraavana iik, niin ihana Semmarit. Sitten tuleekin itsenäisyyspäivän konsertti ja vallan ihastuttava Santtu Matias Rouvali. Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähimpänä on Vesku Loirin "Tulkoon joulu" Tamperetalossa. Voi, miten kaikkia näitä odotankaan!

Annan todellakin palttua kaamokselle, vai mitä!


Ja hei, peikon kukat on kauniimmat kuin koko kesänä, Kiitos erään ihanan Lauran :)











1 kommentti:

  1. Voi miten mä en oo huomannu tätä ihanan hyväntuulista postausta aikasemmin! On kyllä ihanaa kun on jotain mitä odottaa. Piristää kummasti!

    VastaaPoista