I'm down

No, Minnan kolme päivää kotona oli ja meni. Ei ole ikinä mikään hauska reissu viedä sitä lentokentälle "nähdään ties koska" -ajatusten kera. Nyt vielä murehdin, koska Minna oli toipilas. Onneksi nyt on jo tiedossa, että Minna pääsee 99 %:lla varmuudella Masin rippijuhliin. Eli about kahdeksan viikkoa ja sit nähdään.

En käsitä itsekkkään, mutta en ottanut kameraa edes käteeni noina päivinä, kun Minna oli täällä. Mutta sit eilen, lauantaina, tuli kuvattua. Sanna toi ihanan pikku-Juhan meidän ankeaaa lauantaita piristämään.

Noi ilmeet :D
Minna on hiukka kipeen näköinen, kuten huomaatte.

Äidin syli

Minna ei tohtinut pikkumiestä sylitellä, sairaana kun oli ollut. Meri saikin sitten pitää vauvelia mielin määrin.
Hatunnosto muuten papalle, joka vaihtoi pojan kakkavaipan. Pesi pepun  myös ja tupsutteli talkit .

Kotiinlähdön aika. Kiltisti antoi pukea, ei itkenyt yhtään.

Sitten loppuillan täyttikin Minnan pakkaaminen.
Onneksi Minna parani illan kuluessa, eikä tarvinnut alkaa lentoja perumaan.

Mentiin siinä sitten kahdentoista aikaan nukkumaan ja kello herätti 1:40.
Auton lastaus, Minnan matkalaukut n. 23 kg molemmissa, kyytiin ja Kian nokka kohti Helsinkiä.

Ja elämä jatkuu......

Minna on kotona!

Lento laskeutui torstaina klo 1:20 yöllä. On ollut säpinää - ihanaa sellaista.

Tänään on lauantai ja ensi yönä Minna lähtee. Aamulento klo 6:15. Aika menee liian nopeasti. Huomaan ikävöiväni jo.

 

Viime viikkoo

Minäkin kävin hulluilla päivillä :)
Tiistaina tuli postissa viinitarvikkeita ja näppärä leikkuualusta...

ja Masille farkut.

Keskiviikkona keksin uuden IHANAN välipalan.

Torstaina Tsipa yritti syödä maton.

Viikon kruunasi ihana kesäinen sunnuntai. Pääsin viimein haravoimaan.
Sain rapsutella esiin polun metsästä, talon takaa. Rakastan polkuja!

Tulee mieleen lapsuus ja Majurinmetsä. Koko lapsuuteni lähitienoo oli täynnä polkuja.

Siivosin kukkapenkkiä talon päädyssä

Löytyihän sieltä uutta elämää <3 Äitini istuttamia helmililjoja.

Ja illan kruunasi vuoden ja kesän ensimmäinen grillaus siivotulla terassilla.

Ahvenmaan näkkileipä

Taas kiitos isosiskolleni Sirpalle, häneltä olen saanut monia hyviä reseptejä. Siskoni on innokas kokeilemaan kaikkea uutta ja onkin tosi taitava leipoja ja ruuanlaittaja. Tätä näkkileipää maistoin ensimmäisen kerran viime jouluna, kun Sirpa oli tehnyt ja laittanut siitä maistiaiset meidän perheelle osoitettuun joulupakettiin. Kaikki ihastuivat!

Pääsiäisenä sitten sain pyydetyksi reseptin ja tässä syntyy tämä runsaskuituinen, gluteeniton näkkileipä, joka on mielestäni valtavan hyvää. Ja miten helppo tätä onkaan valmistaa!

Siemenet kurpitsa, seesami ja auringonkukka.
Maissijauho.

Maldon suola ja neitsytoliiviöljy.

Tätä suolaa kummastelin ensimmäisen kerran maaliskuussa Bahia Felizissa ruoka-annoksessani,
jossa sitä oli ripoteltu lohen päälle.
Maldon suola on puhdan luonnon tuote ja tämä ostamani sormisuola on kauniina kiteinä ilo silmällekkin.

 

Levitä mahdollisimman ohueksi levyksi. Tein parhaani, mutta olisi saanut olla vieläkin ohuempi.

Annoin olla uunissa 10 minuuttia, sitten leikkurilla paloittelu, ja takaisin uuniin.

Onnistuivat, maku on juuri niin ihana kuin Sirpankin leipomissa.
Ihan niin ohuita en osannut tehdä, mutta parannetaan siitä seuraavalla kerralla.

Nyt haravoimaan :D 

I love chocolate

Sen tietävät lapsenikin. Sain jouluna Makelta ja Satulta lahjaksi Suklaa, kultainen kirja -reseptikirjan. Siinä on paljon tietoa suklaasta ja sen historiasta. Tiesitkö esimerkiksi, että maailman ensimmäinen suklaalevy valmistettiin Sveitsissä vuonna 1879?

Reseptejä kirjassa on yli 600.

Kirja itsessään on tosi kaunis.
Ei auta hirveesti taikinaa roiskia keittiössä :)

Tämän päivän leivonnainen

Ei mitään margariinia vaan voita.

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, sanoi ohje, mutta hups - näinkin voi käydä :D.
Voi oli vielä inansa liian kylmää näköjään, vaikka käytin sitä mikrossa.

Reseptissä sanottiin minttukarkkeja, valitsin Pandan Minttu täytesuklaan. 

Suklaat sekoitettiin taikinan joukkoon.

Tupperwaren silikonivuoka, kohtalaisen hyvä.
On aika syvät "kupit", monesti kakkuja ei tahdo saada ehjinä pois vuuasta.

Takana näkyvät silikoniset vuuat ovat täysi kymppi.
Juuri oikean kokoisia ja mallisia, eikä mitkään leivonnaiset ole tarttuneet näihin.

Etualalla olevia paperisia vuokia en käytä enää ikinä. Vihaan niitä!

Tässä valmistumassa kuorrute. Fazerin sinistä, voita ja piparminttuaromia.

Maku oli loistava!
Näkö - nämä onnistui, paistoin ne silikonisissa irtovuuissa.
Paperivuuissa paistetut tattuivat kiinni paperiin ja niitä hankala syödä. Levisivät myös kaksinkertaisiksi.
Tupperwaren vuoka taas kerran ei tahtonut luovuttaa kakkujaan, ja en niitä ehjinä saanut siitä ulos :(

Pitää ensi tilassa käydä ostamassa lisää silikonivuokia.

Kukkakimppu

Sain eilen kukkakimpun, se on ihana. 

Kiitos Timo :)

Ihanaa

Ihanaa, kun kevät vaan viipyy ja viipyy. Saan ilta toisensa jälkeen vaan makoilla sohvalla eikä tarvi VIELÄKÄÄN haravoida. Jes!

Terassin uusi sohvakalustokin pysyy NIIIIN hyvänä, kun on aina vaan muoveissa. eipä kutsu terassi ketään, kun on aina vaan niin kylmä. Jes jes!

Ja jes, ei tavi pestä autookaan, kun joka päivä kura lentää :) On tää vaan niin ihanaa!

Tosi tiukasti kyllä ottaa nyt talvi mittaa keväästä.
Minä pakkasin talviviinilasit pois ja otin esiin kesäviinilasit, ihan varalta. Jos se kevät sittenkin perhana tulee.

No, Timo uskoo kevään tuloon enemmän kuin minä. Päätti, ettei uunia lämmitetä enää,
Penkki siirtyi siis kesäpaikalleen ja toivon sydämestäni, että emme jäädy tänne.
Siis enhän minä vaihdevuosissani, mutta mies ja lapset.

Ihanaa - noin paljon lunta vielä.
Ton sulaminen kestää vielä kauan :)

Jäätelöannos alá Laitsu

Tuli viikolla puheeksi, että ei ole "mies muistiin" tehty jäätelöannoksia tässä kodissa. Ne taitaa muutenkin olla hiukan kadonnutta perinnettä. Ennen käytiin samaan tahtiin jäätelöannoksilla, kuin nykyään Hesessä. Kotonakin tuli tehtyä annoksia tämän tästä. Muistan yhdet Masin synttärikutsutkin täällä Laitsussa, joissa oli kakun asemasta jäätelöbaari. Lapset saivat tilata jäätelöannoksia, ja minä Minnan ja Merin kanssa niitä väsättiin "tiskin" takana :)

No - päätettiin teherä kilisut* ja tänään oli siis kauppalistalla jääteloannosainekset ja ruuan päälle oli tätä mitä ihaninta jälkiruokaa. Tämä ihanuus täytyy kyllä nyt palauttaa jälkiruuaksi ja vierasvaraksi tässä kodissa.

Etualalla yksi parhaista Tupperware tuotteista - pursotin. Mielettömän näppärä esim, juuri tähän tarkoitukseen.
Kätevä laittaa jääkaappiin odottamaan seuraavia jäätelöannoksen tilaajia.

Pohjalle kinuskikastike, päälle banaania.

Eikä mitään kasvirasvavalmistetta vaan käytettiin kermajäätelöä.

Suklaakastiketta

Viime silauksena mini-vaahtokarkit ja annos on valmis.

Ja oli hyvää!