Kolme pysähdystä

Maltettiin sitten viimein jättää Turun seutu ja ajettiin sunnuntaina Kankaanpäähän, Sfc Kuninkaanlähteelle. Siellä emme olleetkaan käyneet neljään vuoteen. Paikka ei ole ollut mikään meidän aikuisten suosikki. lähinnä siellä tuli aikoinan käytyä lasten toivomuksesta. Mutta nyt, ollessamme siellä Patun kanssa, ihastuimme paikkaan. Sen maasto koiraa ulkoiluttaessa on ihana! Patukin nautti, kun sai juosta täysin rinnoin mäntymetsässä risteilevillä poluilla.

joo, tämmönen Patusta on tullut. Kun jääkaapin ovi avataan, on salamannopeasti sisällä...eikun siis paikalla!

Patu tykkää nukkua ahtaasti :D

Uimaveden lämpötila 21 astetta. Tää on kyl kiva ja uijia riitti huonommallakin kelillä

Patu Pöksyhousu 10 viikkoa

Kahden Kuninkaanlähteellä vietetyn päivän jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Kauhajokea, tai tarkempi kohteemme oli Ojanperien tila Närvijoella. Siellä oli actionia kerrassaan, kolme kissaa, kaksi koiraa ja nämä:

Minipossu Leidi, joka ei ollut enää yksivuotiaana järin mini.
Leidi kuljeskeli pihapiirissä, ja Patu seurasi perässä :)

Suvin hevonen ja Emmatyttösen poni. Nämä vähän pelottivat Patua, ei yrittänytkään tehdä lähempää tuttavuutta.

Sitten ajetiin Vaasaan ja leiri pystytettiin Top Camping Vaasaan. Täältä käsin Timo kävi moikkaamassa Onkilahden Metallin, eli entisen yrityksensä porukkaa. Illalla sitten vielä kyläiltiin Raippaluodossa, Helgellä ja Gunvorilla. Heillä oli ihana paikka siellä, ja olivat vieraanvaraisia ja kaikin tavoin ihania ihmisiä.

Matkalla otettiin pakollinen pysähdys Suomen pisimmällä sillalla, ja hiukan unelias Patu skarppasi kuvanotossa hienosti.

Seuraava etappi on Sfc Kalajärvi, ja sinne saapuvat lauantaina Minna ja Meri :) Siellä on myös viikonlopun kestävät koirapäivät eli Patulla on tiedossa säpinää!

Sfc Kuusisto

Viikonloppu vietettiin Kaarinassa, edelleen meren äärellä. Jo neljäs paikka, jossa emme ole koskaan leiriytyneet! Saatiin hieno paikka, joka tuntui todella ruhtinaalliselta viime paikan hiekkatulvan jälkeen. Eli meillä oli oma, kyllästetystä puusta tehty terassi. Patu tosin oli hiukan pettynyt, kun ei saanut kaivettua vaunun alle makuukuoppia, kuten hiekkaisessa Sarapistossa :)

Sfc Kuusisto oli kiva ja kodikas, pienehkö alue. Mainittavat miinukset olivat punkit, joihin Patu joutui, ikävä kyllä, ekan kerran elämässään nyt tutustumaan. Ja paikka oli ehkä hiukan liiankin hiljainen, koska yhteistiloissa ei ollut mitään ohjemaa, vaikka oli viikonloppu.

Kyläilyä suoritettiin täältä käsin. Timo oli perjantai-illan isoveljellään ja lauantaina tulivat leiriin kyläilemään Timon sisko Merja ja miehensä Pekka, sekä Ansa-koira.

Ja sitten kuvia:

Pennun elämää - lepoa 

...ja leikkiä <3
Masi Pallopää on yksi lempileluista!

Samu on Patun paras kaveri. Tämä 12 v Iita on tähän mennessä toiseksi paras :)
Tässä yhdessä iltalenkille menossa.

Tatti, nätti kuin karamelli :)

Metsälenkit on parasta.
Patu tykkää tehdä tuota, että juoksee edelle ja sitten jää väijymään meitä...

Siinä meidän leiri ja kyläilemässä olevat Merja, Pekka ja Ansakin kuvassa.
Punkkitarkastukset meneillään.

Ensimmäinen lomaviikko takana, mutta onneksi kaksi vielä edessä!

Sfc Sarapisto

Viime päivityksen jälkeen on ajettu vain n. 250 km ja olemme päätyneet Sauvoon, meren rantaan, Kemiön seudulle. Matkalla oltiin yksi yö Nummi-Pusulassa Sfc Kultahiekassa, joka oli mielestämme kehno paikka. Hoitamaton, synkkä, ei saunaa muuta kuin tilauksesta ja erillisen maksun kera. Kun kysyimme karaavanarilehdessä mainittua rantasaunaa lammen rannalla, vastaus oli:"ei siinä lammessa voi uida".

Se siitä alueesta, herättiin aikaisin, ja ajettiin tiistaina Sauvoon. Ja tämä paikka on puolestaan ihastuttanut, vaikka hiukan kommelluksiakin sattui :) Niistä lisää kuvien yhteydessä.

Tiistai oli täällä helteinen ja ei osattu kuvitellakkaan, että seuraavana yönä paikkamme tulvii.
Ennätyssade kuitenkin piiskasi yöllä ja näky oli melkoinen, kun aamulla ekan kerran katsottiin vaunun ovesta.
Hiekkaa oli kasautunut meidän matolle kiloittain, siinä sai Timo ihan lapioida hetken aikaa!
 Kuvassa tilanne on jo voiton puolella, muovimatot roikkuvat jo kuivumassa

Se toinen kommellus johtui navigaattorista. Vekotin ohjasi meidän tänne ajettaessa sellaiselle kinttupolulle, että vaunussa oli yksi yläkaappi auennut ja jääkaappi myös. Suurin vahinko oli lasisten glögilasien rikkoutuminen :(. Siivo oli melkoinen. Sirpaleet oli paha juttu nyt kun meillä on tuo pikkuvauva. Onneksi saimme toimistolta lainata pölynimuria ja kaikki pienimmätkin sirpaleet nuohottua vaunun lattialta.

Päiväretkellä Kemiön saarella, kyläkaupan pihaan tässä ajettiin, lähinnä lampaita tapaamaan.
Ne eivät kuitenkaan halunneet tavata Patua, vaan pysyivät niityn toisella laidalla.

Ostin tuolta saaristolaisleivän - viehättävä puoti.

Sitten poikettiin kyläkahvilassa, joka sijaitsi vanhassa navettarakennuksessa

Timon kanssa nauttittiin kahvit mustikkapiirakalla.
Kiva tarjotin, ihanat kupit ja piirakka oli kuin äitini tekemää, pullapohjalla.

Täällä risteilee sinne tänne tällaisia ihastuttavia pikkuteitä

Yhden sellaisen päästä löytyi tämä mummu, joka myi perunoita.
Itse kävi ne kuokkimassa, ja olivat hyviä!

...kuulumisetkin vaihdettiin, yhdessä siunailtiin viimeöistä sadetta :) 

Sieltä kyläkaupasta ostamani saaristolaisleipä - niin hyvää!

Hiekkahommia, sanoi Patu

Kävelyllä Sarapiston maisemissa

Juoksemisen riemua!

piilossa mustikanvarvun takana <3

On toki sataa tihuutellut, mutta toi "tulva" oli viimeinen pisara.
Investoitiin kumisaappaisiin, tai oikeestaan nilkkureihin.




Ja lopuksi animaatio nimeltä

KÄPÄLÄMÄKI

Kesäloma, Sfc Vuorenmäki

Ja loma alkoi viimeinkin, kolme viikkoa edessä. Ei kiire mihinkään, ei suunnitelmia. Mennään minne sattuu huvittamaan ja viivytään yö tai monta, ihan riippuen siitä, kuinka paikassa viihdymme. Karavaarit ovat siis tien päällä ja nyt meitä on kolme <3

Nyt on kuvia enemmän kuin stooria. Patu vaan on NIIN kuvauksellinen, tuo meidän vauva ja silmäterä :)

Ennen lomallelähtöä kävi Pipsa kylässä, ja Sinnu, Pasi ja Sirpa. Ja Patu pääsi luun makuun, kiitos Sinnun!

Keksin mielestäni todella kauniin kukkakoristeen. Painonsa takia pionin kukat nyykähtävät helposti,
tässä näyttää kukinto todella kauniilta! Kelpaisi vaikka hääkoristeeksi.

Karavaanari-Patu otti saman paikan, jossa aikoinaan niin Pontus kuin Tsipakin viihtyivät.

Meidän leiri rannasta käsin

Rauhaisa iltahetki ennen nukkumaanmenoa

Lauantaiaamu klo 9

Patu pääsi kylämarkkinoille

Tapasi siellä kaverin, jos toisenkin:

Kuvassa Pate berninpaimenkoira, toffeenvärisen kaiffarin nimeä en tullut kysyneeksi :)

Vaunun porras käy piilopaikasta ja kyllä Patu tuolla yhdet päikkäritkin nukkui

Kovin on jo myöhä ja pieneltä pojalta pitää saada vielä nälkä pois

Patun ruokahan on näin herkullista

Vaikka soseutetusta lopputuloksesta ei uskoisi!

...ja pitäähän välillä vähän tehdä kolttosiakin. Soo soo Patu! Nuo ovat vaunun ötökkäverhot,
kieltämättä ovat varmaan tosi houkuttelevat pennun silmin :)

Tää oli niin hieno paikka, että viihdyimme kolme yötä. Ihmiset täällä olivat aivan ihmeellisen ihania ja tuskin kaikki ystävällisyys johtui vaan söpöstä koiranpennustamme, joka sai silittelyjä ja rapsutteluja niin monelta ihmiseltä, etten pysty laskemaan. 

Koirakavereita tapasi myös monia, monia. Ihanin ja lutuisin oli berninkoira Pate, joka istahti suoraan syliini ja englanninbuldoggisisarukset Winston Churchill ja Tyyne :D eikö ollutkin aivan uskomattoman mainiot nimet ja itse koirat! Mahtavan upeita, kauniita ja sympaattisia!

Huomenna, maanantaina matka jatkukoon.Saas nähdä mistä tulee seuraava postaus  <3