Karhu numero 13

Minun karhuni ovat melkein päässeet unohtumaan! Tämän huutonetissä salottikarhuksi kutsutun karhufiguurin ostin omakseni heinäkuussa 2011. Olimme Kalajoen hiekkasärkillä, kuuden hengen seurueen voimin - tai siis kahdeksan! Timon ja minun lisäksi matkassa olivat Masi, Tuomo, Minna ja Meri. Ja karvanopat Pontus ja Tsipa. Likat tosin heitettiin vauhdikkaasti Kokkolan juna-asemalle parin päivän oleilun jälkeen. Poikien kanssa jatkettiin vielä pohjoisemmaksi.

Olen yrittänyt selvittää, miksi karhu oli myynti-ilmoituksessa nimellä "salottikarhu". Ainoa salotti, mitä netistä googlettamalla olen onnistunut löytämään, oli sipulia. Jotain savea tuo karhu kylläkin on.

ja strategiset mitat: paino 325 g, korkeus 6 cm

söpö on myös takaapäin 

Aurinko

Jaa jos sitä auringon näyttäytymisen kunniaksi tekisi tänne postauksen Tsipan pikku kävelyretkestä. Josta puolet kannoin sitä, koska sen polkuanturat oli jäätyä. Kyllä se etenikin niin hitaasti tuota meidän pikkutietä, että sillä vauhdilla aurinko olisi ehtinyt laskea, ennen saapumistamme postilaatikolle. Omaan pihapiiriin ei enää kahdelta paista aurinko korkean metsä takia - ja aurinkokuvat oli saatava.

Olishan sitä ollut koko aamu aikaa, mutta tänään taas iski ns. pyjamapäivä, etten tahdo saada yhtään mitään aikaiseksi. En ole tänään tehnyt vielä mitään hyödyllistä, mutta tarviiko sitä aina tehdäkkään? Pyhänä varsinkaan.

Tulihan sitä lunta viimein! Tämä määrä riittääkin, kiitos!

Olisko tuota viitisen senttiä maassa, eli riittävästi, että on valoisampaa.

Joulunaika päättyi

Olen jätellyt hyvästejä tälle joululle. Joulunaikahan päättyy loppiaisena, jolloin muistellaan kolmen tietäjän käyntiä Jeesus-lapsen luona.

Tässä joitakin kamerassa olleita, julkaisematta jääneitä, kuvia.

Mun ihanat purnukat!

Heippa glögille

teetä hunajalla sen sijaan nautitaan edelleen

Iki-ihanat ja niin jouluiset suihkugeelit, jotka Minna toi viimeksi Suomessa ollessaan kauppakeskus Jumbosta, liikettä en muista. Toi ne ihan meidän jouluamme ajatellen! Miehet ei näitä käytä, joten kuten Minna näet, näistä riittää ensi jouluun ja toivottavasti saat olla silloin näiden tuoksuista nauttimassa.

Tässä hiukan näkyy saippuan seassa olevat murskatut siemenet jotka kuorivat ihoa. 

Lähes joka joulu meille tulee uusia asukkaita. Saanko esitellä - vessatonttu!

Uunitonttu

Joulujuliste lapsuusvuosilta - aarteeni.

Tässä kuvassa onkin jo Uuden Vuoden aatto ja tinat on otettu esille.

Kynttilät loivat omaa pitsimäistä taidettaan

Miten ihana näky - veljesten änäritaisto!

Jotenkin on hiljainen olo. Todellinen arki alkaa huomenna, tiistaina, monen jouluna vietetyn vapaapäivän ja rikkonaisten työviikkojen jälkeen. Alkaa "härkäviikot ja läpileivät".

Koti muuttuu taas arkiseksi, joulun valot lakkaavat loistamasta ja kynttilöitten polttaminen vähenee.

Mutta alkanut vuosi ja edessä siintävä kevät antavat voimia. Hassua puhua edessä siintävästä keväästä, kun vielä ei olla saatu edes talvea tänne pohjolaan. Aina vaan lämpömittarit plussan puolella ja jos sataa, niin vettä! Erikoinen talvi. Mutta päivä on jo alkanut pidentyä ja mielessäni on päätöksiä ja suunnitelmia.

Kiitos menneestä vuodesta kaikkinensta, Taivaan Isä, siunaa vuosi 2014.