Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unescon maailmanperintökohteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unescon maailmanperintökohteet. Näytä kaikki tekstit

22. heinäkuuta 2014

Poroholma, Rauma with Minna

Haluttiin Merin näkevän vielä tämän ihanan paikan, jossa olimme edellisen kerran 2010. Johan oli paikka muuttunut ja parempaan suuntaan. Oli kaunis ja palveleva, ravintolat vilisi väkeä ja satama oli elävä. Leiriytyminen oli vapaamuotoisempaa ja siten miljöökin oli jotenkin luonnonmukaisempi. Toisin kuin numeroiduilla asfalttipaikoilla kuten Yyterissä.

Ihastuimme Poroholmaan niin, että alkuperäisen parin yön sijaan vietimme siellä peräti viisi vuorokautta! Pääsimmehän ihan meren rantaan ja kesähelle senkuin jatkui. Ja mikä parasta, saatiin yksi vieras lisää. Minna käänsi auton nokan työpäivänsä jälkeen kohti Raumaa ja sai hetken olla karavaanari, monen vuoden tuskaisan tauon jälkeen.

Tuli pelattua mölkkyä ja ensimmäisen kerran kymppipeliäkin tänä kesänä. Shoppailtiinkin vähän ja syötiin hyvää ruokaa tietty. Meressä uintikin alkoi sujua ilman meikäläisen tärinöitä, lämpötila ylitti viimein 20 asteen. Kiikareillekkin oli viimein käyttöa, oli sellaista luontokuvaa tarjolla lahden toisella puolen, että kiikareista miltei taisteltiin. En tosin minä, vaan nuo tyttölapset.


Yksi ihanista aterioista, röstiperunoita ja lohta. Fetasalaattia.
Valkoviiniä.

Leiri meren lahdessa, vastarannalla oli yleinen uimaranta ihanine kallioineen.
Ja maauimala hyppytorneineen ja tanssilava ja mitä vielä....

Poroholma oli tosiaankin viime käynnin jälkeen vaihtanut omistajaa.
Liekö sitten sen ansioita, että oli kokenut monia hyviä uudistuksia.  Kaunista ja huoliteltua.

Satamaan en viime käynnillä edes kiinnittänyt huomioita.
Jotenkin sekin tuli nyt esille ja laivat ankkurissa olivat upeita.
Marita-laivan kannella oli baari.

Kathrinalla sen sijaan tehdään ristelyjä Rauman saaristoon.
Kathrina on 1949 valmistunut, aito ja alkuperäinen, kuunarimallinen purjelaiva.
Mastoja on kolme.

M/Aux Kathrina




Tsipan seikkailu kallioilla

Tässä ihastuttavassa 1800 luvun pitsihuvilassa voi karavaanari käydä tyydyttämässä nälkänsä.

Ilta-auringossa, ei huolta huomisesta

Tule sellaisena kuin olet - tämä volkkariseurue oli pakannut vanhanajan matkalaukun ja vanhat hikilaudat.

Näitä maisemia sain katsella vaunun edessä olevalta rannalta viitenä iltana.
Olen totaalinen kaihomieli.

Tämä auringonlasku taas löytyi niemen kärjestä ja sävy oli tänä iltana ihan eri.


Napesta iloitsimme tällä lomamatkalla. Vaikka se on heikentynyt viime kesästä paljon, se kuitenkin selvästi nautti reissussa olosta ja miten me nautimmekaan sen seurasta. Poroholman helteessä piti tietysti myös huolehtia lemmikin vilvoittelusta. Ja tämän uinnin jälkeen Tsipa nuortui heti kymmenen vuotta! Hetken kirmasi tosiaan kuin mikäkin penikka <3

Tsipan 14 v synttäreitä muuten vietetään 29. heinäkuuta. Nappetikkukakku vois olla kova sana.




Tässä nostetaan loppumetrit siisteyssyistä, hiekkaisen rannan yli suoraan nurmikolle.


Käytiin muuten taas yhdessä Unescon maailmanperintökohteessa Sammallahdenmäen pronssikautisella hautaröykkiöalueella. 1800 luvun lopulla tehtyjen huolellisten tutkimusten jälkeen se on todettu Suomen pronssikauden vaikuttavimmaksi ja hienoimmaksi hautamonumentiksi. 

Mielenkiintoisia juttuja nämäkin, vainajat tosiaankin 3500 vuotta sitten alettiin haudata kiviröykkiöihin.







Nappe pitää kaikesta, mitä voi syödä. Maistuvia mansikoita tekee juuri nyt kovasti mieli

Viimeisen illan sauna.
Olis voinu jäädä tänne vielä kyllä, mutta uudestaan tullaan.
Ehkä heti ensi kesänä :)

Kiitos pirteästä seurasta Meri ja Minna. Saapa nähdä, pääseekö karavaani enää tänä kesänä liikkeelle. Hiukan huonolta näyttää...mutta yritetään ainakin. Kalajärven kesäkauden päättäjäiset olis vähän niinkuin perinne.


Aamuauringon säteet iholla, täyttyy mieli ilolla.

Poroholmaan voit myös päräyttää lentokoneella. Kätevää!


11. heinäkuuta 2014

Karavaanarit reissussa 1. viikko

Ihana loma lähes ohi ja maanantaina takaisin töihin - neljän viikon jälkeen.

Lomaan mahtui kaikenlaista. Tavoittemme oli käydä jäämerellä asti, mutta siirsimme sen tavoitteen tuleviin kesiin kylmistä keleistä johtuen. Hieno ja monipuolinen reissu on kuitenkin takana. On nähty hienoja maisemia, Unescon maailmanperintökohteita, sukulaisia, lunta, hellettä ja hiekkaa. On paleltu 4 asteen päivälämpötilassa, hikoiltu liki 30 asteen helteessä. Lämmitelty rommin voimin ja käyty hakemassa vilvoitus merivedestä.

Tässä kuvavilahduksia 14-21. kesäkuuta

Maailman paras karavaanarikoira Tsipa ja Vuokatin Kattivankkuri

Suopursuja Pudasjärven Jyrkkäkoskella

Alpakka on niin sympaattinen otus - Pudasjärven Jyrkkäkoski

Ensimmäinen porohavainto vähän ennen Kuusamoa

Suurpetokeskus Kuusamossa. Tuo edessä näkyvä Juuso linee Suomen suurin karhu. näin kehui opas.

Timo ja "ryssänpää" Sallan Kursussa

Siksi paikalliset näitä turppaita sanovat - kaunista suomaisemaa samassa paikassa

Juhannusaaton retki Aavasaksalle

Minulla on tavoite käydä kaikissa seitsemässä Suomessa sijaitsevassa Unescon maailmanperintökohteessa.
Tässä yksi näistä kulttuuriperintönsä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista kohteista Suomessa.

Näkemättä on vielä Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue ja Merenkurkun saaristo.
Rauman vanhassa kaupungissa kävin kesällä 2011, joten siitä ei ole merkintää blogissani.

Paikalle pystytetystä näkötornista näki kaunista maisemaa niin oman maan kuin Ruotsinkin.

..ja Timo kehitti "kotiteatterin".

Kas näin - ei tarvinnut kummankaan kädet kipeinä kannatella tablettia.
Ja niin oli kylmien ja sateisten iltojen ajankulu mukavaa - 24 viimeinen tuotantokausi tässä menossa Netflixistä.

Niin ja juhannuksenhan vietimme SFC Mellajärvellä, puolessa välissä Rovaniemeä ja Ylitorniota.
Yötön yö on siis nähty, mutta jotain hampaankoloon jäi. Pilvistä kun oli ja sateistakin.
Toivottavasti vielä joskus jossakin pohjoisempana ja selkeämmällä säällä.

Mutta Mellajärvi oli mainio paikka, savusaunassakin tuli käytyä pitkästä aikaa!
Juhannuspäivänä kaikille vieraille tarjottiin todella maukasta lohisoppaa :)

Tässä kohtaa meidän piti lähteä jo etelään päin, mutta kun meteorologit ennustivat pohjoiseen hiukan parempaa keliä, lähdimme samaa tietä takaisin Rovaniemelle.Sodankylä here we come!



27. heinäkuuta 2012

Päivä Helsingissä

Valelunta - mikä puu tätä kylvää?! Muualla en ole tätä tänä kesänä nähnytkään.


Tästä kuvasta kyllä herää tiettyjä epäilyksiä...

Päättäväinen matkanohjaaja - kahdella etusormella ja rystyset valkoisina. Eiköhän ala reitti olla selvä.

Suomenlinnassa - mahtava puu!
 Kaukana taustalla näkyy Katajanokka ja tännehän tultiin veneellä.

Suomenlinnan onkaloita

ja aseita. 

Suomen ainoa sukellusvene Vesikko.

Ja Suomenlinnan ainutlaatuisia maisemia!


Satamaan mars, laiva lähtee mantereelle!


Kauppatorilla heti syömään.
Torikauppiaan kalalautanen wok-pannulta oli tosi maukas.

Käytiin Tähtitorninmäellä,

sieltä näkee kauas, Kukas pöksyhousu se siinä?

Kauppatorille takaisin.

Lasten riemua Kappelin edessä olevassa ulkotapahtumassa.

Ja metro sai viedä meidät takaisin Rastilan leirintäalueelle, jossa olemme viettäneet kaksi hienoa päivää.
Nappe siellä oli odottanut kiltisti, oli kovin unisen näköinen kun tulimme sen herättämään kauneusuniltaan :)