Maailman toisella puolen

Olimme Päivölän kansanopiston iltajuhlassa talvella 2012. Alkuun oli kierrelty myyjäispöytien ympärillä ja kassissa oli kuivakakku. Arpajaisvoitoista kassi täyttyi vielä lisää. Saatiin nauttia upeasta musikaalista, jonka matkaoppaaksi opiskelevat olivat tehneet. Voi mitä heittäytymistä ja upeita laulusuorituksia!

Illan huipensi illallinen, jonka oppilaat olivat valmistaneet ja he sen meille myös tarjoilivat. Illan viimeinen ohjelmanumero oli Haloo Helsingin biisi Maailman toisella puolen. En ollut ennen tuota hetkeä tämän paljon radiossa soineen kappaleen sanoihin keskittynyt. Nyt kun nuoret ihmiset, oma tyttäreni siinä joukossa, lauloivat laulun meille perheillensä, iski tajuntaan ensimmäisen kerran - kohta mun 19 vuotias tyttäreni tosiaankin lähtee. 

Silloin itkin ensimmäiset itkut ikävästä, vaikka lähtöön oli vielä viikkoja. Enkä tuota biisiä ole sen jälkeen pystynyt kuivin silmin kuuntelemaan. 

Kyllä pala sydäntä poti ikävää koko tämän kaksi vuotta ja vaikeimpia oli hetket, joina Minnalla oli vastoinkäymisiä eikä voinut olla fyysisesti läsnä. 

No mutta, äidin sydän on nyt onnesta mykkyrällä, sain katsella tätä näkyä viime keskiviikkona ja Minna palasi silloin kotiin pysyvästi. Ainakin näillä näkymin :) Katsokaa nyt mikä ihana näky!

Ja todellakin maailman toiselta puolen saapui kotiin. Hänen viimeinen kohteensa matkaoppaana oli Meksiko.

Ensimmäinen ruoka kotona, kinkkupasta ja tätä kuvaa edelsi:
Isoimpien lasien haku kaapista, olisko noi 4 dl. Molemmat täyteen, toinen rasvatonta maitoa,
toinen omenamehua. Kun kumpaakin piti saada, kunnon maitoa ja kunnon mehua!

Leikekirja, nykypäivän google

Olen pysynyt ajan kehityksessä mukana. Nykyään, kun jostakin haluan tietoa tai nähdä kuvan, miltä joku lööppien henkilö näyttää, googletan. Jos haluan esim. silmänruokaa, ei minun tarvitse kuin googlettaa vaikkapa Jeffrey Dean Morgan. Voi miten ihanan helppoa! Maailma on ikäänkuin pienentynyt. Mutta jotakin hienoa oli kuulkaa leikekuvien keräilyssäkin.

Silmät kiiluen otin vastaan vanhoja lehtiä naapurilta ja vähän väliä kävin jätepaperikasoja penkomassa, josko löytyisi vanhoja aikakauslehtiä. Olihan tuossa harrastuksessa jopa pientä kilpailua kaverin ja muistaakseni jopa iso-siskoni kanssa.

Esitten nyt leikekirjani, jota aloin pitää vuonna 1975, ollessani 11-vuotias.

Nostalgiaa!

Eniten sivutilaa leikekirjassani on saanut ABBA.
Ihannoin sitä suuresti ja osasin joskus kaikki heidän biisit ulkoa-
Esitinkin niitä Säijän kodissa, siinä rappusten oikealla puolella olevassa pikkuhuoneessa.
Silitysraudan töpseli toimi mikkinä.

Elokuvat olivat kuitenkin se kovin juttu

James Dean

Televisiosta tuli 1977 sarja nimeltä Veljekset (The Quest)
Kaikki pikkutytöt olivat aivan rakastuneet Kurt Russeliin, joka ei missään koskaan olekkaan ollut niin komea,
kuin tässä osassaan vaaleahiuksisena intiaanina. Tämän sarjan haluaisin nähdä joskus uudelleen.

Voi jee, siskolta sain vinkin, että tämän sarjan alkukuvat ja musiikki on You tubessa!!
Eli sinä, joka et ikinä ole unohtanut tätä sarjaa, tässä näyte siitä:

http://www.youtube.com/watch?v=6ppGSsjv3Ms

Elokuvamaailman paha poika Brando!

Laitsun asuntomessut

Tervetuloa tutustumaan uusiin asuntoihin pikkutirpuset ja kaiken maailman tintit.

Laitsun messualue on rakennettu metsäiseen maisemaam ja sinne on luotu rauhallinen yhteisö lapsiperheille.
Alueelta löytyy yksi remontoitu asunto sekä viisi täysin uutta, turvaovella varustettua pikku kotia.

Palataampa rakennusvaiheisiin:

Laitsun verstas. Yleensä puhutaan takavaraston "toisesta puolesta". Ennen tätä vaihetta tuotiin tietysti puuta ynnä muita tarpeita paikalle.

Siinä syntyy metallilla vahvistettu oviaukko lintusten käydä.
 Pysyy oravat ja käkilinnut ulkona!

Metallin Timo otti Hempan vanhasta työkalupakista - vähä kierrätystä!

Nyt on hyvä mieli, Kaikki vanhat pöntöt hävitettiin.
Heti seuraavana päivänä pönttöjen asentamisesta, niiden ympärillä riitti vilskettä.
Timo huomasi, että siellä käytiin kovasti "ovella" kurkkimassa!

Kevät on ihana!

Dermosil

Minun inspiroijani on nyt ollut isosiskoni Sirpa. Ainakin päätellen kahdesta viimeisestä blogimerkinnästäni. Nyt esittelen teille Dermosil-tuotteeni. Nämä ovat mielestäni pääsääntöisesti hyviä ja edullisia ja niihin pääsin tutustumaan siskon avittamana. Kiitos pussillisesta ilmaisnäytteitä Sirpa!

Tänään vastaanotin nämä. Kaksi kaunista käsisaippuaa, mustaviinimarja ja saksanpähkinä. Nämä ottavat aikanaan paikkansa veskistä ja kodinhoitohuoneesta - jos maltan odottaa, että nykyiset saippuat loppuu!

Perheessä on miehiä, heitä varten on After shave balm. Näyte oli testattavana ja se sai kehuja. Sopii hyvin nuorelle ja kuivanpuoleiselle iholle. 

Alettuani syödä kalkkitabletteja, ovat kynteni alkanee vahvistua, siispä muukin hoito on tarpeen. Tilasin saksanpähkinäisen käsikuorinta- ja kynsinauhavoiteen. Keskellä lahjana tullut "dipattava" kynsilakan poistoaine.

Sitten vielä on tuo laitimmainen oikealla, kasvopesu. Sitä kehuttiin Dermosilin kotisivuilla ja ajattelin kokeilla. 

Sitten jo aiemmin ostamiani:

Minä tyttö olen kova rasvaamaan itseäni. Tämä on uusi karpalontuoksuinen vartalovoiteeni, ihana!

Kävin pesuhuoneessa ottamassa tämän kuvan. Tuo pinkki pullo on suihkuvoidetta ja on siis vartalonpesuun herkkäihoiselle. Meillähän niitä herkkäihoisia on pari kappaletta. Sit tuo suihkusaippua vasemmalla, sitä suosittelen suuresti. Tuote on jännä, kun sen kaataa kämmenelle. Saippua ikään kuin jämähtää eikä valu minne sattuu. Mutta sitten kun levität sitä iholle, käyttäytyy ihan kuin normi saippuat. Tykkään!

Tämä on aivan ihanan tuoksuinen tuote. Saksanpähkinäkäsivoide, koostumukseltaan ihana. Tilasin samalla kertaa tämän kanssa mustaviinimarjan tuoksuista käsivoidetta töihin, mutta siitä en pitänyt. Se jätti kädet kiiltäviksi.

Kabuki-sivellin, käytän puuterin levittämiseen ja on huippu hyvä!

Kiitos vielä Sirpalle tuotteiden perille toimittamisesta. Tänäänkin niin energisenä kurvasit polkupyörälläsi työpaikalleni <3

Teisco mama natural rhythm

Olin eilen elämäni ensimmäisessä levynjulkistamistilaisuudessa, kiitos Sirpan. Oli antoisa kokemus kaikin puolin. Solisti oli hengästyttävän hyvä mataline äänialoineen, bändi loistava. Juhlien ilmapiiri rento ja tarjoilu maistuva. Kuvat on otettua kännykän kameralla.

Tänä iltana ihastuin bluesiin.

Elina Kivekäs on kypsemmällä iällään saavuttanut unelmansa.
Nelikymppiseksi asti hän lauloi lähinnä omaksi ja läheistensä iloksi.
Ihailen juuri tätä suunnattomasti - koskaan ei ole liian myöhäistä

Paikka oli Klingeldahlin kiinteistössä sijaitseva Ravintola Piha.

Ihastuin tosiaan Elinan äänen - ja hänen sovituksensa Amii Stewartin Knock on Woodista oli upea!

Juhlat jatkuivat,  kun me "tytöt" jo lähdettiin kotiin nukkumaan

Olipa hieno ilta!
Lähtiessä ihasteltiin siskon kanssa tuota tehtaan piippua,
 ja kotona piti googlettaa tietysti.
Paikalla on toiminut Klingelndahlin lankatehdas
ja piippu on rakennettu vuonna 1951.

Hienoa, että Tampere säästää ja vaalii näitä vanhoja tehtaan piippuja!

Tiesitkö, että niitä on Tampereella kymmenen :)

Laskiainen lasketaan

Pidin pyhäkoulua meillä kotona Lammikujalla, lapset oli silloin pieniä ja taidettiin elää vuotta 1994? En ole varma, muistaisiko omat lapseni? He kun olivat vakioppilaita - tietysti. Mutta tuo otsikon laulu tuli tutuksi niiltä ajoilta "Laskiainen lasketaan, paaston aika alkaa. Messias on matkalla, paastonaika alkaa..." Etenkin kertosäe on jäänyt soimaan päähäni varmaan ikuisiksi ajoiksi: "tien me sinne tiedämme, tien me sinne käymme..."

Tänä laskiaisena ei liukumäkiä laskettu. Viime viikolla eli hiihtolomalla, nuorimmainen otti jo skootterin ajoon. Sanoinkin hänelle, että tätä voit muistella ensi talvena. Voipi mennä useampi vuosi ennen kuin tulee seuraava tällainen talvi. Kalenterin mukaan on talvi, mutta kaikki luonnon merkit antaisivat luvan jo riemuita keväästä.

Mutta vaikka mäenlasku tänä laskiaisena jäi, muut perinteet pidettiin kunniassa. Hernerokkaa keitettiin aamulla iso kattilallinen ja laskiaispullat paistettiin jo eilen ja maistuivat tänään jälkiruuaksi.

Laskiaispäivän kruunasi Sannan ja Vilhon kyläily <3

Laskiaissunnuntain ennätys: kolme oravaa!
Kuvasta voi todeta, että perinteiset laskiaisen ulkoaktiviteetit jäävät tänä vuonna tekemättä!

Nyt olisi sitten paaston aika.

Ainaski tein porkkanakakkua

Ensimmäistä kertaa elämässäni. Kun satun käymään kahvilassa, otan usein porkkanakakkua, jos sitä on tarjolla. Kotona tehty onnistui erinomaisesti, oli jopa liian hyvää. Tiedät varmaan mitä tarkoitan - nam!

Mutta mitäs muuta on tullut touhuttua viimeisen viikon aikana...

Ajateltiin ostaa Ullalle laadukkaita nappuloita, mutta kissanruokahyllyn edessä oli tulla ogelma. Nimittäin millainen persoona juuri meidän kissa on? Onko seniorimme diiva vai nautiskelija.... Päädyimme nuorenmieliseen :D

Jenna oli jättänyt "jälkensä" keittiöön  :D
Eikä ollut ensimmäinen kerta...

Tuli muuten käytyä laivalla, Baltic Princess. 

Bongaa kuvasta Ulla

Tänään eksyttiin kirpputori Koivuun Koivistonkylään. Ja mitä Tupperware-löytöjä!
Toi päällimmäinen on suolasirotin, juuri oivallinen karavaanarille!

....ja hopeinen rintakoru! Rintakorua, ja juuri tämän mallista, olen etsiskellyt.
Aion käyttää tätä esim. napittoman neulejakun kokoamiseen edestä. Ihana!

Tää oli huikee löytö. Mulla on jo sama astia sinisenä ja on ollut aktiivisesti käytössä.
Ja nyt sama astia näin kauniin keväisessä värissä. Oon onnellinen!

Löytyikö se Ulla, tässä vielä zoomattuna. Ulla vihaa imuroimista!