Vieras Kööpenhaminasta

Oli tapahtumarikas viikko. Minnan poikaystävä Max lensi Tanskasta Suomeen ja saapui Laitsuun vieraaksi kolmeksi päiväksi. Olipa mahtava tyyppi ja aivan rakastettava! Hetkessä tuntui omalta väeltä :) Olisi voinut minun puolestani viipyä pitempäänkin.

Muutoin viikko meni ankeissa maisemissa, sateita ja synkkää. Suomi ei näyttänyt ollenkaan parhaita puoliaan vieraalle ja etenkään Laitsu, jonka pihapiiri on niin paljon kauniimpi kesällä. Mutta syksy on nyt. Lunta odotellessa...

Lanit Laitsussa :D

Tilannekuva, ja vielä Tsipakin osutti itsensä hyvin.

Yksi asia meitä yhdistää-ää-ää ja se on meille kovin tärkeää-ää-ää!
Tacoja torstaina...

Työpäivääni ilon tuoja!

Suolaista ja makeaa

Tuli sit keksittyä tuollainen otsikko :) Arki on nyt tosi ankeaa, työssä kasista neljään tai seiskasta kolmeen. Kotona on tytär, jonka kanssa haluaisin olla jokaisen mahdollisen hetken. Minna on hoidellut asioitaan, meillä on ollut kyläilijöitä ja torstaina käytiin porukalla papalla. Perjantaina lähdettiin risteilylle. Siinä lyhyesti viime viikko.

Viime viikon suolaisinta oli puhelu torstaina Gigantin huollon asiakaspalveluun. Meillä on ollut järjestelmäkamera huollossa nyt jo n. kuusi viikkoa. Ensimmäisellä kerralla se meni huoltoon, koska siitä rikkoutui shutter-yksikkö ja emolevy. Kamera oli käytössä kotona yhden vuorokauden, kun Timo huomasi, että AF/MF-kytkin ei toimi lainkaan eli se oli rikkoutunut huollossa.

Kameran oltua taas huollossa kolme viikkoa, Timo soitti ja kysyi tilannetta. Saimme kuulla, että kameralle ei ole tehty mitään, koska ei ole ollut puhelinnumeroa, johon soittaa. En jaksa tästä kirjoittaa tämän enempää, mutta kun luovutimme kameran tämän toisen perättäisen kerran huoltoon, puh.numero tarkistettiin kyllä. Syvä huokaus....!

Tuo oli sitä viime viikon suolaista. Näin ollen jatkan siis edelleen blogini kuvitusta Lumia 820:n kameralla. Ja tässä sitten sitä otsikossa luvattua makeaa....

Ihana Jessica, kylässä tiistaina

Jannika iki-ihana!

Niin suloista jälkeä jääkaapin ovessa.

Turussa Siljan terminaalissa

Hytin tv:stä saattoi seurata missä mennään.
Tuossa ollaan menossa Härkälänlahden ja Pikku-Pukin välissä.

Juu, kuvaukset jäi vähiin Lumialla.
Mutta meidän risteily oli täydellisen onnistunut!
Tässä odotellaan kuljettajaamme Timoa saapuvaksi.
Hän vietti aikaansa sisaruksillaan ja veljentytöllään Turun seudulla meidän risteillessä.

Sunnuntaina saimme Vilhon ja Sannan ja Juhan kylään :)
Siinä Vilho Masin kanssa

Ja mulle tärkein laivaostos, Pentikin porokello.
I H A N A !


Nyt on sunnuntai-ilta ja taas on yksi viikonloppu ohi. Seuraavaa odotellessa..
Onhan ensi viikolla aikas jännää tulossa, Max tulee Kööpenhaminasta!!
So exciting!

Minnanen

Viikko oli pirtsakka, oli jotain odotettavaa. Alkuviikko oli työn puolesta hektinen, keskiviikkona auto starttasi kohti Helsinki-Vantaata! Masin kanssa lähdettiin matkaan. Viime kerralla lento oli aikaisessa ja Minna joutui odottamaan mua ja Meriä. Tällä kertaa odotimme nelisenkymmentä minuuttia lennon laskeutumisesta, sitten vasta Minna tuli tukka hulmuten, kärryissä kaksi matkalaukkua ja putkikassi!

No, minä edelleenkin kärsin kameran puutteesta, enkä ole tullut sinuiksi puhelimeni kameran kanssa. Action-tilanteissa epäonnistun kuvan otossa varmasti, en siis yrittänytkään ikuistaa Minnan saapumista.

Minnaa odotellessa

Perjantaina syötiin hyvää ruokaa ja tein jälkkäriksi laskiaispullia.
Minna ei ole seuraavana (-kaan) laskiaisena kotona...

Näin kaunista oli pihalla, kun heräsin sunnuntaiaamuna.

Ja mitä ihanin sunnuntaipäivä, lötkiskellä vaan olkkarin sohvalla ja katsella kun Minna somettaa :)
On niin hyvä tunne, kun se on kotona. Lähellä.

Illalla takkaan tulet!

Sunnuntai-illan dippipöytä. Hyvin touhukkaina kaikki muut paitsi Minna. Suorastaan vetäytyy pöydästä niin kauas kuin mahdollista. No, ymmärrettävästä syystä, tuli hetkeä aikaisemmin syömästä ystäviensä kanssa.

Nyt istun keittiön pöydän ääressä ja katselen, kun Minna leipoo.
Hu hui - viikko, kaksi ja sitten se jo tekee lähtöä Meksikoon!!
En halua ajatella sitä vielä...

Minna leipoo valkosuklaamuffinsseja :)

<3  <3  <3

Pullaa ja karaokea

Juu, arki mennä vilahti, taas. Ei tule kuvailtua, kun kamera on korjattavana, taas.

Mitä viikkoon sisältyi? Kuntoa kansalle-kampanjasta olen tosi innostunut. Mun keskimääräinen päivittäinen askelmäärä senkun kasvaa! Ehdoton suosikkilajini on maantiepyöräily, lisäksi kävelen ja sauvakävelen. Kun nää ihanat syyskelit muuttuu rännäksi ja moskaksi, alan käydä uimahallissa.

Sain keskiviikkona viimein mentyä fysikaaliseen. Lähete työterveyslääkäriltä on ollut jo helmikuusta saakka. Onkohan ne kaikki niin taitavia kuin se Anu, joka mulle osui. Paransi nimittäin jo ensimmäisellä käynnillä paljon mun oloani vapauttamalla jotkut syvät reisilihakset.

Tää merkintä on siis ihan olematon, kun ei paljo mitään ole tapahtunutkaan. Mutta ensi viikolla Minna tulee kotiin !!!

Pullataikina nousi aika hyvin :D

Bostonkakku ja solmupullat nousemassa

Kierrepullia toscakuorrutteella.
Ihan turhia noi vuuat oli, olisivat onnistuneet jopa paremmin ilman niitä.

Solmupullia

Olen kerran elämässäni tehnyt Bostonkakun ja epäonnistuin. Keskusta jäi taikinaksi.
Tämän teki Timo.

Timo nyt vaan osaa leipoa paremmin pullaa muutenkin.
Mutta mä teen meillä täytekakut.

Lauaantai-iltana laulettiin karaokea.
Tsipa ei tykkää yhtään ja hakeutuu niin kauas olohuoneesta kuin pääsee.
Kysyy katseellaan, koska lopetatte?

Yleensähän Tsipa on siellä missä mekin.