Mutta kevät on kevyt,
ja sinä kaipaat nyt, mitä? Kevättä vain.
Valoa, joka muuttuu linnuksi
ja lintua, joka on laulua täynnä.
Kun itse laulat, olet huilu ja ystäväsi laulaa sinun kanssasi, lentää.
Silloinkin kun olet valveilla ja hengität,
kevään hengityksessä on sinun ja koko maailman hellä ääni.
Älä lue pidemmäksi....sillä nyt on kevät.
Laitan nämä vuodenajat vielä oikeaan järjestykseen, kunhan viimeinenkin, kesä, on täällä :)
Eikä talvi odota.
Talvella on itsellä aikaa,
se pitää luontoa kiinni, värähtämättä.
Se on halutessaan lunta ja takassa palava puu,
mutta se päättää kaikesta itse.
Et voi muuta kuin odottaa.
Niin kuin kivet odottavat, yhtä tyynesti olet talvinen kivi.
Jäniksen turkin sisällä sinä nukut, sydän läpättäen.
Syksy
tulee niin, että se alkaa puhua sinun sisälläsi.
Sinä et vanhene heti, et kuule heti,
et sinä heti ole putoava lehti,
et se vihma, joka pyyhkii ikkunaa, antaa sinulle kodin.
Vain sen tiedät, sen, että syksykin on sinun sisälläsi nyt.
Sen hämärän voi korvinkin kuulla.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti