Pitkäperjantai

Mun pääsiäisen vietossa kulkee mukana Raamatun tapahtumat. Sillä tavoin, että tulee mietittyä mitä juuri tänä päivänä silloin kauan sitten tapahtui ja mitä se merkitsee....Lapsuuden kodin peruja, kiitos äiti ja isä, mutta myös omakohtaisesti koetun kautta tullutta uskoa ja arvostusta.

Eilinen oli kiirastulta ja tämä päivä kärsimystä.

Sain joskus Makelta lahjaksi upean elokuvan, aamulla päätin, että katson sen. Aloitin aamulla yhdeksän nurkilla ja lopetin about 17:30. Elokuva ei tokikaan ole noin pitkä! Sen kesto on kolme tuntia ja 25 minuuttia. Mutta välissä piti tehdä kaikenlaista.

Näinhän se Messala alussa lupasi - varmasti uskoi itsekkin sanojaan. 

Puolilta päivin aloin leipoa ja tehdä ruokaa.
Ja Pullanenkin riensi keittiöön.

Mitä ?! Miten niin söin rairuohoa ?! Enkä syönyt !!

Nyt tuli tehtyä Geishamuffinsseja. Liian hyviä!

Ruokana muuten oli kanaa currykastikkeella ja riisiä.
Ruokapöydässä istuivat mun ja Timon lisäksi Tuomo, Masi ja Jenna.

Sit oli pakko oleilla ulkona, oli niin ihana auringonpaiste. Keittiön seinustalla lämpömittari näytti 14 astetta :)

Mun jokavuotinen paikka aitan seinustalla :)
Oli muuten rakkaan äitinikin lempipaikka.

Ja jos et arvannut elokuvaani, tässä se on.
11 Oscarin voittaja Ben Hur. Suosittelen.

Kiirastorstai

Pääsiäinen on alkanut ja sen ensimmäinen päivä vietettiin töissä, sitten kaupan kautta kotiin. Suunnittelin koko nelipäiväisen pyhänseudun ruuat ja ostoskorillinenhan sitä sitten kertyikin.

Torstain ruoka oli arkinen makaronilaatikko ja siitä nauttivat lisäksemme Sanna ja Juha. Uunituore pikkuinen perhe oli tullut tänne ennen meitä :) Sanna pääsi siis jo sairaalasta pienokaisen kanssa. Hieno juttu, sai enokin tavata uuden sukulaispoikansa
.

Iltamme täyttikin sitten tuo pieni mies.

On se jännä, kuinka hän oli kaiken huomion keskipisteenä, vaikka enimmän osan illasta nukkui. Hyvin tyytyväinen vauva. Ei itkun ääntä kuulunut, lähinnä ilmoitusluontoinen äännähdys, kun hänelle tuli nälkä. Kertakaikkiaan ihana poika, ja nyt jo niin rakas!

Sannan ja Juhan perhe.

Eno ihan täpinöissään!

Autuaan tietämättömänä aiheuttamastaan hulinasta.

Myös Tsipa sai tutustua. (Ulla myös, mutta kuva jäi siitä ottamatta.)

Pikku-Juha  :)

Huomasin muuten, että papasta ei vielä ole yhtäkään kuvaan tyttären poikansa kanssa. Tämä ihana kuva on otetttu sairaalassa. Huomaa tuo ihastuttava piippalakki!

Pieni ihme

Maanantai oli päivä arkinen

vaan pieni poika muutti sen.

Päivästä tulikin suuri ja juhlallinen.

Sannan ja Juhan esikoinen.

Minusta tuli mummu  

<3 <3

Kihelmöivä sunnuntai

Niinhän se menikin sitten, että Sanna ja Juha passitettiin kotiin odottelemaan synnytyksen vauhtiin pääsemistä.  Eilen illalla kävivät yhdessä tarkistuksessa ilta seitsemän aikoihin ja sitten tulivat Laitsuun nukkumaan.

Nyt on iltapäivä ja Sannan kova urakka jatkuu edelleen. Toivottavasti pian saamme kuulla hyviä uutisia ja Sannakin pääsee viimein lepäämään.

Puhelimen päivystämisen lisäksi tänään saatiin ihanaa auringon paistetta ja minä hiukan toin pääsiäistä kotiin. Pääsiäisen värit ovat niin ihanan keväiset.

Ulla Pullanen löysi auringonläntin matolta :)

Aamulla Ulla hyppäsi muina miehinä pöydälle ja natusteli raeruohoja ruokaansa odotellessa. 

Huomaatko, että vesi maljakossa on jäässä?
Timo toi nämä pajunkissat mulle jo kaksi viikkoa sitten
ja laitoin ne maljakossa terasille odottamaan.

Jännittävä lauantai

Aamulla herättiin ihanaan auringonpaisteeseen. Aamukahvit siinä niitä näitä turisten juotiin, kunnes yksi tekstiviesti n. klo 9:30 teki päivästä jännittävän. Toivottavasti kaikki menee hyvin TAYS:in synnytysosastolla tänään, kun Sannan ja Juhan perhe saa uuden jäsenen.

Muuten lauantai aamuni sisälsi tällaisiä touhuja:

Ihan ensin asia, joka on ollut unohtua esitellä täällä.
<3   <3   <3
Mun uusi menopeli, kun vaan noi tiet sulais ja pääsis baanalle :)

Näin reseptin, joka on mukautettu pääsiäisen makumaailmaan ja pitäähän sitä kokeilla.
Tässä reseptivihko, jonka sain kauan, kauan sitten. Iso-sisko Sirpan parhaita reseptejä.
Näkyy kirjasta, että on käytetty kovasti ja mm. kääretorttua tehty useamman kerran. 

Eli yo. reseptin mukainen peruskääretorttupohja, lisukkeena yhden sitruunan raastettu kuori.

Pohja matkalla uuniin.

Sillä välin valmistetaan täyte näistä, kuohukerma ja sitruunarahka.

Tsipa tietää, että pientä maistiaista on luvassa aina kun vatkataan ja on heti paikalla.
Ullaa sen sijaan pitää kutsua, eli tässäkin tulee todistettua, että kissat ovat tyhmempiä kuin koirat.
Hei, silti rakastan Ullaa yhtä paljon kuin Tsipaa. Ja Ullan henki ei haise.

Kaunis vai mitä. 

Tykkäsin myös mausta, mutta tykkääkö lapset?
Sekä sitruuna että rahka kun ovat hiukan kirpeää, vai sanoisiko hapanta.

Mutta ovelana keksin nakella koristeeksi noita pääsiäisnameja, joista kaikki tykkää.
Saapa nähdä, miten torttu menee kaupaksi.

Perjantai oli pizzapäivä

Perjantain pizzat olivat
- jauheliha, tonnikala, ananas
- jauhliha, kinkku, ananas, Aura-juusto
- kinkku, tonnikala
Ei ole enää iso perhe meillä, mutta mieltymykset vaihtelevat. Siksi kolme erilaista.

Alla kuvattu Aurajuustoa sisältävän pizzan valmistus, koska se on valokuvauksellisin ja herkullisin!

Pohja nousemassa

Täytteitä, kinkku unohtui kuvasta ja on jääkaapissa.

Maailman parhaan kotipizzan pohja.
En ainakaan ole ohuempaa ja parempaa  missään maistanut.

Aurajuustoa ei säästelty

Oli niiiin hyvää!

Monot jalkaan ja ladulle

Joo, todellakin. Olipahan raskas reissu. Tehdä latu yksin umpihankeen, kyllä meni enemmän työn kuin huvin puolelle. Mutta aurinko paistoi! Sain valohoitoa kyllä reilusti, miten kirkas auringonvalo kun se heijastaa vielä hangen kautta.

Saas nähdä tallooko joku lähitienoon maanomistaja tahi metsästäjä taas isoilla saappaillaan mun vaivalla luoman ladun.

Kotiin palaamassa aivan poikki. Se mun latu kiersi tuota takana näkyvää peltoa.

Jee - Satu ja Make tuli käymään <3

Tää suloinen urpiainen kait lämmitteli meidän terassilla.

Rakkautta on

..... tehdä yllätyksiä.

ps. hämypaketit on ihania :)

Pari pakettia syntymäpäiväsankarille.

Ja sitten suut makiaks. Minä leivoin kakkusen ja Masi koristeli.

Kevättä rinnassa

Siis mullahan oli aivan aneeminen sunnuntai. Päätä särki jo yöllä, edelleen aamulla ja vielä päivälläkin.

Mutta olen kiitollinen siitä, että aurinko paistoi tänään. Etenkin eilisiltaisen hirvittävän lumimyräkän jälkeen. Auringon näkeminen koko päivän ajan toi hyvää mieltä ja piristi pikkuhiljaa väkisinkin. Eipä siihen näköjään tarvita lumipeitteen väheneminen, riittää, että valoa on enemmän ja päivä on pidempi. Linnut ovat alkaneet laulaa ja tieto siitä, että on maaliskuu. Synkin talvi on takana taas - hurraa!!!

ps. tosta Hurraa:sta tuli mieleen Leena Hefner o.s. Herppeenluoma. Voi kun oli ihana nähdä se eilisessä Putouksessa. Se on kyl paras hahmo ikinä!

Kynttilävalaistus sopii myös keväisiin tunnelmiin :)

Joo, aurinko laskemassa klo on 17:22.
Tätä valkoista tuli siis n. 15 cm yöllä lisää... ja miten hyvin se oli jo sulanut ennen tätä takaiskua!